Nuorison infosivu!!!!

Tällä sivulla kerrotaan vaaleihin liittyviä asioita, joita ei välttämättä tiedä tai tule ajatelleeksi äänestyspäätöksiä pohtiessaan. Esimerkiksi vaalijärjestelmä ei ole aivan niin yksioikoinen kuin voisi ajatella. Suhteellisessa vaalitavassa kaikki äänet menevät ensin puolueen kirstuun ja sen jälkeen niitä ruvetaan jakamaan vertauslukujen mukaan. Katso mallia alempana. Mutta ensin kunnallista hyvinvointia koskevaa asiaa nuoren kertomana.

Demarinuorten tiedottaja Paulus Toropainen muistuttaa seuraavassa blogissaan miksi veroja kerätään ja mihin ne vaikuttavat.

Verot – pakollinen paha vai hyvinvointiyhteiskunnan peruspilari?

Oletko koskaan nähnyt kurkiauraa syystaivaalla? Miksi nuo kurjet lentävät aurassa, eivätkä kukin yksinään kohti etelän aurinkoa? Syy on yksinkertainen: ne eivät selviä yksin tästä yhdestä elämänsä suurimmista ponnistuksista, joka niiden on tehtävä elääkseen. Kuinka kurkiaura sitten toimii? Linnut lentävät aurassa ja kun auran ensimmäinen lintu väsyy, siirtyy jonossa seuraava halkomaan tuulta ensimmäisen linnun siirtyessä jommankumman jonon perälle lepäämään ja lentämään muiden ilmavirran mukana.

Miten kurkiaura liittyy verotukseen, tuohon monen mielestä niin pakolliseen pahaan? Perusajatus verojen maksussa ja kurkiaurassa on sama: yksin emme selviä, vaan tarvitsemme ympärillemme ihmisiä. Ajatus siitä, että jokainen tulisi pelkästään omillaan toimeen, on absurdi. Jokainen Tohmajärvelläkin asuva tarvitsee toista Tohmajärvellä asuvaa. Kylän kauppa ei tulisi toimeen ilman asiakkaita ja asiakkaat joutuisivat hakemaan ruokansa kaukaa muualta, jos kylän kauppaa ei olisi. Kouluja ei voitaisi pitää ilman kuntalaisten maksavaa veroa, eikä palokuntakaan tai poliisi tulisi auttamaan hädän sattuessa. Tässä on muutama esimerkki verojen maksusta ja sen vaikutuksesta.

Pohjoismaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan kuuluu olennaisena osana yhteisöllisyys. Yhteisöllisyyden myötä kaverista pidetään huolta. Vanha sanonta joukkueesta, joka on juuri niin vahva kuin sen heikoin lenkki, pitää pitkälti paikkansa. Yhteiskunta myös Tohmajärvellä rakentuu verojen varaan. Veroista hyötyvät kaikki ihmiset ikään ja sukupuoleen tai mihinkään muihin seikkoihin katsomatta. Yhdessä Tohmajärvikin on vahvempi ja tohmajärviset pärjäävät paremmin omissa ponnisteluissaan.

Asia voi kuulostaa valtion holhoukselta. ”Miksi minun pitää istua koulussa kun pleikkarin pelaaminen on kivempaa?” ”Miksen saa tehdä, mitä haluan?” Myös nuorella yksilöllä on demokratiassa vapaus valintoihin. Valintoihin liittyy myös vastuu, ja tätä vastuuta on myös yhteiskunnan kannettava. Tätä vastuuta kannetaan myös verojen kautta. Näin ihmisille taataan ihmisarvoinen elämä aina lapsesta vanhukseksi asti.

Verojen maksamisen tarkoitus ei ole tehdä ihmisten oloa vaikeammaksi, vaan helpottaa sitä. Jos jokainen joutuisi maksamaan käyttämistään palveluista ”markkinahinnan”, olisi harvalla varaa käyttää mitään palveluja ja näin avun saaminenkin voisi olla mahdotonta. Yhteiseen kassaan kannettu raha maksaa itsensä taatusti takaisin monella eri tavalla.


Paulus Toropainen
Tiedottaja
Demarinuoret

Suhteellinen vaalitapa:

Kuinka valtuusto valitaan 

Kunnallisvaaleissa (tai kuntavaaleissa kuten nykyisin sanotaan) käytetään suhteellista vaalitapaa aivan kuten eduskuntavaaleissakin. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kunkin vaalilistan eli käytännössä kunkin puolueen ehdokkaiden saamat äänimäärät lasketaan ensin yhteen.

Tämän jälkeen annetaan jokaiselle listan ehdokkaalle vertausluku. Tämä luku on listan/puolueen eniten ääniä keränneen ehdokkaan osalta sama kuin koko puolueen äänimäärä. Toiseksi eniten ääniä kerännyt ehdokas saa vertausluvukseen puolet puolueen keräämistä äänistä, kolmanneksi eniten kerännyt ehdokas saa vertausluvukseen kolmasosan puolueen äänimääristä, neljänneksi eniten kerännyt neljäsosan ja niin edelleen. Jos puolueen listalla on vaikkapa 30 ehdokasta, on vähiten ääniä saaneen vertausluku 1/30 -osa puolueen äänimäärästä.

Esimerkki:

Puolue X saa Tohmajärvellä vaaleissa 30 valtuustoehdokkaan avulla yhteensä 1000 ääntä. Puolueen ehdokas A saa kaikkiaan 140 ääntä ja on puolueensa ääniharava. Seuraavaksi eniten ääniä saavat ehdokas B (80 ääntä), ehdokas C (65 ääntä), ehdokas D (60 ääntä), ehdokas E (50 ääntä), ehdokas F (45 ääntä) ja ehdokas G (43 ääntä). Loput ehdokkaat saavat tasaisesti vähemmän ääniä.

Ehdokkaan A vertausluvuksi tulee 1000 (puolueen yhteensä saama äänimäärä). Ehdokas B saa vertausluvukseen 1000/2 = 500. Ehdokkaan C vertausluku on 1000/3 = 333,33. Ehdokkaan D vertausluku 1000/4 = 250. Ehdokkaan E vertausluku 1000/5 = 200. Ehdokkaan F vertausluku 1000/6 = 166,66 ja ehdokkaan G vertausluku 1000/7 = 142,85. Lopuille ehdokkaille lasketaan vertausluku samalla tavalla.

Kaikille vaalilistoille eli käytännössä puolueille suoritetaan tismalleen samanlainen vertauslukujen laskeminen puolueen oman kokonaisäänimäärän mukaan. Tämän jälkeen ruvetaan vertaamaan eri listojen vertauslukuja keskenään ja jaetaan valtuustopaikat 27 suurimman vertausluvun saaneelle ehdokkaalle.

Tästä voi siis jokainen päätellä, että varsinaisesti ehdokkaan henkilökohtaisella äänimäärällä ei ole sitä suoraa merkitystä, mikä on esimerkiksi presidentin vaalissa. Mutta tietenkin suosittu ehdokas sijoittuu oman puolueensa listoille kärkipäähän ja varmistaa täten paikkansa valtuustossa.

Tohmajärvellä ääniharava kerää kenties 150 ääntä. Jossakin pienessä 3-4 ehdokkaan puolueessa/vaalilistalla tämä ei vielä riitä valtuustoon läpimenoon, vaikka periaatteessa henkilö on paljon suositumpi kuin kaikki muut, jotka pääsivät valtuustoon. Kenties pieni epäkohta vaalijärjestelmässämme....

Tavallaan huonoa systeemissä on myös se, että jos joku oma kaveri on jonkin puolueen listoilla ehdokkaana ja haluaisi äänestää tätä, on vielä mietittävä myös sitä miellyttääkö puolue. Sillä antamalla äänen kaverille annat sen paljon todennäköisemmin ko. puolueelle, joka siitä hyötyy vaikket haluaisikaan. Tätä kannattaa punnita mielessään tarkkaan äänestyspäätöstä tehdessään.

Kaiken kaikkiaan järjestelmä on kuitenkin oikeudenmukaisempi kuin muut mahdolliset laskutavat. Näin saadaan varmasti kansantahto kuuluviin. 

Demarinuorten ja SONKin nuorisolle tarkoitetut valtakunnalliset vaalisivut antavat myös tietoa. Voit osallistua video-kilpailuun.