Tohmajärven SDP:n listan ehdokkaiden mielipiteitä:

NRO 64

Nimi:  Susanna Makkonen

Ikä: 41
Ammatti: Sairaanhoitaja
Toimessa: Tohmajärven terveyskeskus, vuodeosasto
Perheseen kuuluu: Aviomies ja kolme lasta
Pidän ammatissani: Jokainen päivä on erilainen, erilaiset ihmiset
Inhoan ammatissani:  Kiirettä, töiden siirtymistä potilaiden hoitamisesta koneen kanssa seurustelemiseen.

 NRO 55

Olen Reima Ehrukainen ja asun Onkamossa. Olen naimisissa ja meillä on neljä
lasta. Työskentelen metsurina UPM:n tytäryhtiö Silvesta Oy:ssä.
Kunnallisvaaliehdokkaana olen nyt neljättä kertaa ja aikaisemmin olen ollut
varavaltuutettuna.

Tärkeimpänä asiana näen terveys- ja vanhuspalveluiden
turvaamisen lähipalveluna. Ja varsinkin juuri nyt, kun ollaan menossa
liikelaitos Hellin alaisuuteen. Terveyskeskuksen remontti on tehtävä
suunnitelmien mukaan, joka osaltaan tukee lähipalveluiden turvaamista omassa
kunnassa. Samaten kotihoitopalveluita tulee kehittää entisestään, että kotona
asuvat vanhukset voisivat olla siellä mahdollisimman pitkään.

Tärkeä asia onmyös lasten ja nuorten hyvinvoinnista huolehtiminen. Olen lähikoulujen kannattaja, koska uskon, että sieltä tulee paras pohja elämän varsitielle. Lähikoulujen yhteyteen olisi keskitettävä lisää erilaisia toimintoja, että niiden toiminta saataisiin turvattua ja onhan kyläkoulu myös koko kylän
vireyttä ylläpitävä laitos, jossa monenikäiset ihmiset harrastavat ja
kokoontuvat yhteen.

Tärkeäksi näen myös, että kuntaan saataisiin lisää työllistäviä yrityksiä, kun meillä on tämä työttömyys todella korkeaa luokkaa ja samatenhan tulisi niitä verorahoja kunnan kassaan. Mielestäni olisi harjoitettava huomattavasti aktiivisempaa elinkeinopolitiikkaa mitä tähän asti on tehty. Niiralan rajanylityspaikan mahdollisuuksia ei ole hyödynnetty riittävästi kunnan taholta. Tässä näitä tärkeimpiä näin lyhyesti sanottuna.

Ja lopuksi haluan sanoa, että kaikissa päätöksissä tärkein pitäisi aina olla
ihminen. Ja, että kaikkia kohdeltaisiin oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti.

NRO 76

Olen Venäläisen Mervi, 31-vuotias sairaanhoitaja Tikkalasta. Olen naimisissa ja yhden viisivuotiaan pojanvesselin äiti. Olen syntyperäinen tohmajärveläinen, lapsuuden koti löytyy vesitornin kupeesta, Kemien mäeltä. Kymmenisen vuotta muualla asuttuani, muutin takaisin synnyinpitäjille parisen vuotta sitten, asemapaikkana nyt siis vireä ja mukava Tikkalan kylä. Olen ensimmäistä kertaa ehdolla kunnallisvaaleissa.

NRO 77

Olen Vuokko Väistö, 58-vuotias sairaanhoitaja
-naimisissa
-2 perheellistä aikuista poikaa
-4 lastenlasta
-appivanhemmat, joiden omaishoitajana puolisoni kanssa


Asiat joiden eteen haluaisin vaikuttaa ja tuoda esille kun tehdään
päätöksiä tohmajärveläisten hyvinvoinnista ja palveluista.

-Lähipalvelut turvattava ja tuotettava omassa kunnassa kehdosta
elämän päätepisteeseen asti
-Julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali ja
terveyspalvelut niin, että ne on helposti ja tarvittaessa nopeasti
saavutettavissa.
-Inhimillisen, ihmisarvoisen elämän turvaaminen kaikille kuntalaisille.
-En hyväksy veronkorotuksia jos palvelut viedään pois tai
typistetään minimiin omassa kunnassa. Vaihtoehdot pitää ensin tutkia
perusteellisesti ja pitkällä aikavälillä.
-Turvallinen ja laadukas päivähoito sekä perusopetus joilla luodaan
hyvä pohja lapsille ja nuorille tulevaa aikuisuutta varten.
-Riittävä määrä koulutettua henkilökuntaa kaikilla kunnan tulosalueilla. Vain näiden ihmisten osaamisella, motivoituneella työpanoksella ja välittämisellä syntyvät hyvät ja laadukkat palvelut sekä ennenkaikkea tulos.
-Sosiaali- ja terveydenhuoltoa ei uudisteta projekteilla tai uusimalla
organisaatiokaavioita. Näillä vain lisätään kallista huonosti ohjailtavaa
byrokratiaa.

En halua olla kumileimasimena, jos päättäjänä en saa tuoda esille
näkemyksiä, kokemuksia ja laajaa osaamista sos-terv. asioissa.
En halua myöskään olla muutosten jarruna, kun asioille on riittävät
perusteet ja useammat vaihtoehdot tarvittaessa puntaroitu niin toiminnallisesti kuin taloudellisestikin. Myös vaikuttavuus-näkökannat huomioiden.

Sen vuoksi en lämpene näillä tiedoilla ja selvityksillä Helli-liikelaitokseen siirtymisestä. Asia on tällä hetkellä kuntamme suurin "kynnyskysymys" toiminnallisesti ja taloudellisesti. Yli 60 % kunnan talousarviosta. Pohjatyö on ollut riittämätön, kuntalaisten vaikuttamismahdollisuudet vähäiset, henkilöstön kuuleminen ala-arvoista. Pelkään, en suinkaan toivo, että lyhytaikainen tehokkuuden ja kustannussäästöjen hakeminen johtaa pitkällä tähtäimellä suuriin kustannuksiin, inhimillisiin kärsimyksiin, hoitohenkilökunnan kaikkoamisiin seudulta, veronmaksajien vähentymisiin ja niiden jäljelle jäävien pahoinvointiin ja sairasteluun. Meillä ei kertakaikkiaan ole tähän varaa.

NRO 66

16.10.

Olen nyt seurannut käytännön valityötä neljän päivän ajan demareiden vaalihuoneella apteekin vieressä. Väkeä on riittänyt. Kuppien menekkien perusteella 500 kävijän raja on reilusti rikki. Tänään torstaina paikalla oli runsaasti väkeä pitkälle iltapäivään. Vetonauloina Esa Lahtela ja hanskat tiskiin laittava Pauli Hakkarainen keräsivät paikalle pitkälti yli 200 kävijää.

Vaalihuoneen kävijäjoukko koostuu valtaosaltaan eläkeläisistä tai pian sinne päin suuntaavista. Mutta kyllä siellä nuorempaakin väkeä on poikennut. Sanoisin tässä vaiheessa kokemani perusteella, että meillä on erittäin hyvä noste näissä vaaleissa. Kun vain kansa menee äänestyskoppiin saakka.

Iäkkäät ihmiset kertovat vaalihuoneella luontevasti kokemistaan epäkohdista. Jonkun viisaan tahon kehittämä tulevaisuuden jätevesien puhdistaminen kunnon imeytysalueineen mielletään puhtaasti markkinvoimien tukemiseksi. Omaishoidon korvauksen mitättömyys ja sen verotus on ollut parinkin eri henkilön ykkösmurhe. Liikelaitos terveydenhuollossa saa useimmilta suupielet alaspäin. Veteraanien ruokapalvelun kalleus (onko veteraaneilla erillistä ruokapalvelua? Tunnustan etten tiedä) saa moitteita. Katujen kunto ja talviaurauksen heikkous on myös käyty läpi.

--------      --------      -------         -------      -------       --------

5.10.

Käsittääkseni demarit eivät kuluvalla valtuustokaudella liikelaitosmallia terveys- ja vanhustenhoidon järjestämisessä totaalisesti tyrmänneet. Keskustelua haluttiin asiasta käydä. Olisiko vaihtoehtoja. Ja hirveän vauhdin omaavaa aloitusajankohtaa olisi haluttu vuodella myöhentää. Kun tällainen ei tullut oikein millään tavalla kuuloon, niin onko ihme, ettei tuollaisen todella mullistavan hankkeen anneta tuosta vaan jatkaa matkaansa eteenpäin kaikessa hiljaisuudessa.

Määränpään näkymä on erittäin sumuinen. Voihan siellä olla onnistuminen - totaalinen demokratian työvoitto ja säästöjen ihmemaa, jota on syytä kiittää useammankin kerran. Mutta jotenkin se ei vakuuta tässä vaiheessa.

Yksi yhtälö ei mahdu päähäni. Tärkeä kriteeri koko liikelaitoksessa piti olla palvelujen säilyttämisen ohella säästöt. Siis toimintojen järkeistäminen, priorisointi, tuloskunnon parantaminen ja mitä hienoja nimiä henkilökunnan vähentämisellä onkaan. No tähän ei onneksi ruvettu, vaan ihmiset saavat olla töissä seuraavat viisi vuotta jos tekevät niinkuin johto haluaa. Nooh, tätä siis lyhyesti ihmettelen:

Sama määrä työntekijöitä on edelleen ja lisäksi palveluja annetaan yrityksien tehtäväksi? Miten tuosta tulee säästöjä? Enemmän toimijoita,  sama määrä rahaa...

Liikelaitoksen toimintaa ei julkisuudessa olleiden sopimusten ja eri toimintaportaiden ohjesääntöluonnosten pohjalta haittaa luottamusmiesten näkemykset. Se tarkoittaa sitä, että liikelaitoksen johtajat ovat entistä suuremmassa vastuussa ja vallassa. Luottamusmiehet eivät varmasti kovin helpolla pääse liikelaitoksen talouslukuihin syvällisesti kiinni. On uskottava mitä johtajat tarjottimella tarjoilevat. Jos viesti on, että tappiota tulee, niin selvitäpä sitten siihen johtaneita syitä.

Toivottavasti nämä johtajat, joita on liikelaitokseen jo valittu kiitettävä määrä ja tuskin pienemmällä palkalla kuin tähänastisessa kunnallisessa organisaatiossa toimiessaan, osaavat todellakin työnsä. Ovat siis alan ammattilaisia. Myös sosiaali- ja terveysalalla.

Ihminen haluaa yleensä tehdä työnsä vapautuneesti, turvallisessa ympäristössä, ammattitaitoaan syvästi hyödyntäen. Johtajien tehtävä on luoda tämä työilmapiiri ja mahdollistaa osaamisen käyttö. Johtaja etsii koko ajan parannettavia asioita, työvaiheita, kannustaa ja keskustelee sekä alaistensa että asiakkaidenkin kanssa.

Terveysalalla johtajien tulee erityisesti tietää mitä on käytännön työ. Jos byrokratia on todellakin liikaa aikaa vievää, voi johtajakin yrittää muuttaa vallitsevia sääntöjä ja määräyksiä käytännön suuntaan. Sillä jokainen paperin pyörittäjä vie resursseja pois sieltä käytännön työstä. Niistä resursseista, joita kiristyvässä kuntataloudessa tarvitaan. Juuri siksi minulla henkilökohtaisesti alkaa olla johtajakammo - aivan erityisesti kuntataloudessa.

Työntekijät tarkkana

Jo nyt, ennen liikelaitoksen virallisia avajaisia, olen kuullut liikelaitoshengessä tapahtuneesta hoitohenkilöresurssien siirroista yli kuntarajojen. Miten lie sekin tapahtunut, en tiedä. Ensikommentit eivät ole rohkaisevia työntekijän näkökulmasta. Uuteen paikkaan siirretty työntekijä on pihalla kuin alkio-opiston perunamaa. Työtä kyllä riittää. Vakituinen työyhteisö teettää uuteen paikkaan siirretyllä kaikki ikävimmät hommat mitä hoitolaitoksessa voi olla. Aikuisiän vaipanvaihtoa riittää. Tämä marssijärjestys varmaan toimii kaikissa kunnissa, uskoisin.

Siirtymisvelvoite työhön toisen kunnan hoitolaitokseen saattaa tuottaa enemmän stressiä kuin mikään asia tähän saakka terveydenhoitoalalla näillä nurkilla. Siinä työntekijät ovat entistä enemmän velvoitettuja kantamaan vastuun toisten työntekijöiden hyvinvoinnista. Se siis vaatii kaikilta työperäistä mieltä, eikä omaan pussiin pelaamista helppojen työtehtävien muodossa. Tämän asian toteutuminen ja vaikutukset nähdään varsin pian. Vajaan kolmen kuukauden päästä se starttaa - liikelaitosmalli.

Kuntarakenteemme talouslukuja liikelaitos, näennäisesti ainakin, keventää sen verran, että niin muodikkaalla toimintojen tehostamisella voisi nyt todella olla paikkansa. Suorittavasta portaasta ei mielellään enää lisää tehoja kannata hakea. Jäljellä on organisaation yläpää. Siellä ei ole ”tehostettu” mielestäni mitään pitkään aikaan. Ehkä siellä toimitaan virittämättömän 90-luvun dieselmersun tehoilla ja kuluilla. Aivan ilman tunnontuskia nyt voidaan vaatia 2010-luvun markkinatalouden Porchea. Pieniruokaista ja tehokasta. Ei taida olla mahdollista? No valitaan siis vain toinen ominaisuuksista. Valintani on…. pieniruokainen. Siis mahdollisimman vähän kuluja kunnalle.

Jos lakien mukaan kunta ei voi kunnanjohtajaa ilman tulla toimeen, niin ostetaan nimellinen osa tästä palvelusta muualta. Sen laki sallii käsittääkseni täysin. Muitakin vastaavia positiivisia säästökohteita ruohonjuuritason kuntalaisen näkökulmasta kehotan etsimään. Ja niitä kannattaa myös julkisuudessa esittää.

Kannattaa myös muistaa: Valtuustoon uus - kuuskytkuus

Jouni M

NRO 56

-Aktiivinen ehdokas valtuustoon on henkilö, jolla sinne on todellista pyrkyä ja tekemisen paloa

-Valtuustoon tarvitaan toiminnan ihmisiä, jotka osaavat sanoa mielipiteensä. Lisäksi valtuutettujen on sitouduttava koko kunnan alueen kehittämiseen

-Valtuutettujen pitää olla vastuussa kuntalaisille mutta myös toisilleen, siten kenelläkään ei ole ehdotonta valtaa

-Kun lähdet ja sitoudut kunnallispolitiikkaan, ole niin pitkään kun sinulla kannatusta riittää, olet täyttänyt silloin tehtäväsi loppuun saakka kuntalaisten hyväksi

Haluan muistuttaa seuraavista asioista:

Perustuslaki edellyttää, että julkinen valta turvaa riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä välttämättömän toimeentulon tasvertaisesti kaikille maan eri osissa ja kunnissa asuville. Kuntien tehtävänä on järjestää ja pääosin tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut.

Nykyisin yhdenvertaisuus ei aina toteudu. Paras-hankkeella halutaan varmistaa juuri sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdenvertainen saatavuus.

Mitä sanoo kansanterveyslain uudistus? Seuraavassa suoria lainauksia sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry:n julkaisusta:

Kuntapäättäjänä olet avainasemassa!

Sinäkin käytät sosiaali- ja terveyspalveluja!

Kaikkia tarvitaan ja jokaisesta huolehditaan!

Ihmisillä on halua osallistua ja vaikuttaa!

Suomalaiset kunnat ovat haastavan tilanteen edessä. Kuntakenttä muuttuu PARAS-uudistuksen myötä enemmän kuin koskaan. Yksikään kunta ei voi jatkaa toimintaansa samalla tavoin kuin ennen.

Kuntien tärkein tehtävä on huolehtia kuntalaisten hyvinvoinnista. Kunnalla on vastuu siitä, että palveluja on saatavana ja että ne ovat laadukkaita.

Jokainen päätös kunnassa on hyvinvointipäätös.

Kunta tarvitsee kaikkia kuntalaisia ja pyrkii edistämään asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueella. Kaikista huolehtiminen lisää turvallisuutta.

Ihmiset haluavat osallistua ja vaikuttaa kotikunassaan muutenkin kuin vain äänestämällä ja maksamalla veroja.

Järjestöt ovat osa toimintaa kunnassa.

Suunnitellaanko työtä ja työvälineitä tulevaisuudessaihmistä varten vai muokataanko ihmistä työhön sopivaksi. Onko tulevaisuuden ihminen ihannetyöntekijä. Se, joka suoriutuu kymmenestä samanaikaisesta tehtävästä?

Ihmisten nykyiset kyvyt huomioiden sosiaalisia verkostoja pitää tukea, että syrjäytymistä ehkäistään tehokkaasti.

Terveyskeskuksen vuodepaikat on säilytettävä. Perusterveydenhoito omasta kunnasta, lähikoulut on säilytettävä samoin lasten ja vanhusten palvelut.

Sosiaaliturvan uudistus, ketä kiinnostaa?

Perustuslain 14§ mukaan julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon. Mutta toteutuuko perustuslaki?

Tutkimusten mukaan kansalaisten kokemukset ovat sitä, että he pystyvät vaikuttamaan heikosti omaan ympäristöönsä ja yhteiskuntaan.

Tutkimukset osoittavat, että poliittiseen päätöksentekoon luottavat vähiten yksin asuvat työttömät. Heillä on alhaisin usko poliittiseen oikeudenmukaisuuteen. Vaikutus myös alhaisempana äänestysaktiivisuutena.

Toimiiko kuntademokratia enää jos äänestysprosentti tippuu alle 50 prosentin? jos ihmiset, joilla voisi olla erityinen syy saada äänensä kuuluviin, valitsevat äänestämättä jättämisen. Miksi? Tarvitaan uusia vuoropuhelun kanavia ja tapoja keskustella sekä toimia yhdessä. Oman itsensä näkeminen kansalaisena ja vaikuttajana edellyttää kuitenkin yhteisiä tapaamisia ja keskusteluja.

Yhteiskunta on vuosien myötä jakaantunut entistä vahvemmin hyvä- ja huono-osaisiin. Ponnistuksia olisi tehtävä erityisesti perusturvan ja työllisyyden parantamiseksi. Vähenisikö huono-osaisuus tätä kautta?

tv. MATTI GRÖHN nro: 56

NRO 73

Hei, olen Marja Sormunen, toista vuotta eläkkeellä oleva englannin opettaja ja "paluumuuttaja politiikkaan". Urani yhteisten asioiden hoidossa aloitin 80-luvun alussa nuorisolautakunnassa. Sitten tulivat koulu- ja sosiaalilautakunta sekä kansanterveystyön ky:n hallitus (Tohmajärvi ja Värtsilä), Tohmajärven kunnanhallitus ja valtuusto, jonka puheenjohtajana olin 1997-2000. Lisäksi toimin maakuntavaltuustossa ja -hallituksessa.

Nyt on ollut neljän vuoden paussi politiikasta, mutta rattaille yritän taas hypätä näissä kuntavaaleissa. Päätöksiä puntaroin "järjellä ja sydämellä". Johtoajatuksena on:

"Sivistysvaltion tuntee siitä, miten se kohtelee heikoimpiaan".

Sama pätee kuntaankin. Tärkeimmät kunnalliset palvelut mielestäni ovat sivistys-, sosiaali-, ja terveystoimen alalla. Koulujen lakkauttamiseen suhtaudun erittäin kriittisesti: löysin perustein niitä ei tule tehdä!

Sosiaali- ja terveyspalveluiden on oltava helposti saatavissa, ihmisiä lähellä, kohtuuhintaisia ja kunnallisesti tuotettuja Yksityiset palvelut voivat täydentää niitä, mikäli se on järkevää ja perusteltua niiden saatavuuden ja kokonaisuuden kannalta.

NRO 57

Martti Haaranen, putkiasentaja

Kemien ty:n puheenjohtaja

Demaripiirin piirihallituksen jäsen

Valtuustoryhmän pj.

Ympäristölautakunnan pj

Rakennusliiton jäsen vuodesta 1973, josta saanut SAK:n kultaisen ansiomerkin

Kirkkovaltuutettu

Vaaliteemat:

Terveyspalvelut saatava lähipalveluna. Vanhukset hoidettava omassa kunnassa.

Koulut: oppilasraja korkeintaan 30 oppilasta

Kunnallinen rakentaminen jatkuttava. Terveyskeskuksen remonttiin ei jatkoaikoja vaan rakentaminen aloitettava vuonna 2009.

Huolehdittava kuntatyöntekijöiden jaksamisesta.

Lisää henkilökuntaa niille sektoreille, missä tarvetta on.

NRO 59