Tästä taas lähtee

Torstai 8.1.2009 klo 13:18 - Jouni Martiskin

Ensi maanantaina 12.1. kokoontuu uusi kunnanvaltuusto. Esityslista sisältää lähestulkoon pelkkää järjestäytymistä luottamushenkilövalintojen muodossa. Etukäteen ilmeisesti aika selviä asioita.

Aikamoinen juttu tämä Helli. Mielestäni se sopisi jonnekin isoihin kuntiin eli kaupunkeihin, joissa muutaman miljoonan viba kuluissa ei vaikuttaisi tuon taivaallista. Näillä leveysasteilla pelkkä liikelaitosajatus tuntuu yliampuvalta. Ainakaan ei tarvitse pelätä liikelaitoksen tuovan voittoa ja sitä kautta jotakin ylimääräistä ja odottamatonta verorasitetta, tuloksesta johtuen, mukana oleville kunnille.

* * *

Uuden valtuutetun rasitteisiin kuuluu aito tietämättömyys. Jos et ole seurannut edellistä valtuustokautta sisäpiirissä, moni outo mutta kuitenkin tunnettu asia todennäköisesti potkii vastaan. Esimerkiksi niin, että kysyt julkisesti sellaista, jonka jo kaikki muut tuntuvat tietävän. Silloin tuppaa olemaan, ettei saa kunnollista vastausta mistään. Ainahan joku vastaus löytyy "noin suunnilleen sinne päin". Mutta asioiden selviämisen kannalta saattaa se oleellisin tieto jäädä saamatta. Saas nähdä törmäänkö tähän miten usein.

* * *

Viimeisen parin kuukauden aikana olen lukenut lehdistä ja saanut kasvotusten useita ihmettelyjä viime vuosien "eripuraisuudesta" kunnallisessa päätöksenteossa. Tämä on ihmetyttänyt erityisesti vanhempien ihmisten mieliä.

Jos ajatellaan mikä on valtuuston rooli päättäjänä, niin liiallinen sopiminen vie omissa silmissäni uskottavuutta koko touhulta. Lehmäkaupat ja muu "teille ja meille" jakoperusta muissa kuin toiminnan kannalta avainasioissa tekee päätöksistä tylsiä.

Nämä avainasiat ovat mielestäni vaalikauden avauksessa olevat henkilövalinnat. Että homma lähtee käyntiin. Sen jälkeen on voitava olla aidosti eri mieltä jos aihetta on. Toki samaa mieltäkin kannattaa olla jos ei ole syytä olla eri mieltä. Wau, mitä filosofiaa.

Uskon aidosti siihen, ettei asioiden esitystilanteessa montaa kertaa kannata samaa asiaa toistaa ja toitottaa pakkosyöttönä eriävän kannan tultua ilmi. Valtuutetut kuuntelevat ja ymmärtävät kansantajuisen esityksen yleensä kerralla. Ja tajuavat mihin päätös johtaa. Vastuuseen.

* * *

Istuin kolmisen vuotta 80-90 -luvun taitteessa valtuuston kokouksia kuuntelemassa lehtimiehenä. Siinä oli joskus tekemisen makua, kun yritti saada hyvin valmistellusta ja hiljaisuudessa sovitusta isostakin asiasta juttua aikaan. Kun sitä oli kuitenkin saatava. Opin silloin juomaan kahvia. No vaikutti siihen suuresti kyläkokouksetkin, jotka eivät lähteneet millään käyntiin, ennen kuin lehtimies oli kahvinsa saanut juotua.

Olihan siihen aikaan pelastuksena mm. koiraveron käsittely. Suuruusluokkana maksimissaan muutamien kymmenien tuhansien markkojen budjettivirta kirvoitti vilkasta keskustelua Tohmajärvellä parikin tuntia. Miljoonahankinnat siunattiin nuijankopautuksella puolessa minuutissa. 

* * *

Ennen oli ennen ja nyt on nyt. Kaava kunnallisen päätöksen syntymiseen on kuitenkin vakio. Tapahtumat ratkaisevat aina kunkin asian kohdalla meneekö päätöksentekoprosessi jouhevasti vai vaikeamman kautta. Siinä otetaan huomioon kuntalaisten ja kunnan etu. Ja lopputulos miellyttää tai ei miellytä. Se riippuu monesti katsontasuunnasta. Katsontasuunnan valintaan on oikeus kaikilla kuntalaisilla. Myös valtuutetuilla.

Näillä eväillä lähden kohti vuotta 2012.